Tiesitkö nämä 4 asiaa varhaisperunan tuotannosta?

Tuottajan tarina varhaisperunat

Nauvolainen Mika Vahalahti on erikoistunut hyvin varhaiseen perunantuotantoon. Hänen pelloillaan kasvavat potut päätyvät Lidlin hyllyille jo toukokuussa. Tiesitkö nämä asiat kotimaisen varhaisperunan tuotannosta?

1) Työ alkaa jo talvella

Monelle suomalaiselle kesän merkki on se, kun pöytään katetaan vuoden ensimmäiset varhaisperunat. Työ sesonkiherkun vuoksi on kuitenkin alkanut jo talven puolella.

Nauvolainen varhaisperunan viljelijä Mika Vahalahti tietää, että vielä maaliskuun alussa ei ole aika panna perunaa maahan, vaikka ilma olisi lämminkin. Kun malttaa kuun loppuun, pakkasvaurioiden riski pienenee.

”Varhaisperuna on sitkeä. Se kestää kylmää maata hyvin”, Vahalahti kertoo.

Pakkasjaksot sotkevat kuitenkin viljelyn tarkan aikataulun. Maaliskuun alussa siemenperunat kellivät idätystilassa laatikoissaan kasvattamassa vihreitä, lehteviä ituja, joista kasvu pääsee vauhtiin. Perunat käännetään käsin kertaalleen idätyksen aikana, jotta ne itäisivät tasaisesti.

Kun on istutuksen aika, tilalla on kiire. Perunat pitää saada maahan nopeasti ja yhtäaikaisesti. Sama toistuu 45–50 vuorokauden kuluttua, kun sato nostetaan.

2) Lidl panostaa varhaisperunaan

Mika Vahalahti viljelee puolisonsa Marinan kanssa Nauvossa noin 10 hehtaarilla varhaisperunaa. Satoa saadaan 80 000–100 000 kiloa vuodessa. Vahalahti toimittaa varhaisperunaa perunatukku Tuorekartano Oy:lle, joka välittää perunat Lidlin jakelukeskuksiin ympäri Suomen.

Varhaisperunan sato on aikaistunut: aiemmin pääsato tuli juhannukseksi, nyt toukokuun lopussa. Vahalahti on erikoistunut juuri hyvin varhaiseen tuotantoon. Tärkein sesonki on ylioppilasjuhlaviikko toukokuun lopussa, mutta varhaisperunaa on saatavilla aiemminkin. Nauvossa pellot ovat pieniä tilkkuja, eikä sadon määrää voi juuri kasvattaa. Siksi on järkevää panostaa varhaisuuteen.

”Nyt meillä on positiivinen ongelma. Perunatukku myisi enemmän kuin ehdimme viljellä.”

Lidl panostaa kotimaiseen varhaisperunaan, mistä viljelijät ovat tyytyväisiä. Tuorekartano Oy:lla on satakunta perunan sopimusviljelijää Varsinais-Suomen alueella.

Tuottajan tarina varhaisperuna

3) Hiilineutraalius on kaikkien etu

Paras varhaisperunamaa on huokoista, vettä läpäisevää hiekkamaata. Maa pysyy hyvänä ja ravinteikkaana, kun pellot pidetään mahdollisimman paljon nurmella, mikä sitoo hiiltä. Hiilineutraalius on viljelijänkin etu.

Osa Vahalahden pelloista sijaitsee vanhalla, kuivatetulla merenpohjalla, jonka keskellä matalimmalla kohdalla on kastelukanava. Kastelukanavan vuoksi ravinteiden kierto on suljettu, eikä humusta pääse valumaan ympäröivään mereen.

Perunoiden noston jälkeen pelloilla viljellään viljaa tai öljyretikkaa, joista maa saa ravinteita.

4) Tarkkana veden kanssa

Kastelu kuuluu varhaisperunan viljelyn nikseihin. Mika Vahalahden pellot saavat kasteluvettä pienestä järvestä noin puolen kilometrin päässä pelloista.

Kasvukaudella viljelijä ei juuri nuku, sillä öisin on vahdittava pakkasmittaria. Jos perunoita peittävä harso jäätyy naatteihin kiinni, aloitetaan kastelu, jotta naatit eivät paleltuisi. Kastelussa on oltava varovainen, sillä myös liika vesi on haitaksi perunoille.

Tänä vuonna Vahalahti on joutunut jännittämään, millainen sadosta tulee, kun talvi oli sateinen ja lämmin. Samanlaista ei ole koettu aiemmin.

Vinkki!

Varhaisperunat kannattaa säilyttää kotona jääkaapissa 5–6 asteessa ja ilman muovipussia. Lisää keitettäessä varhaisperunat kiehuvaan, vahvasti suolattuun ja tillillä maustettuun veteen. Tee makutesti: jos vesi on niin suolaista, ettei tee mieli nielaista, suolaa on sopivasti. Perunat ovat kypsiä, kun tulitikku menee juuri ja juuri läpi. Kaada vesi pois ja anna höyrystyä raollaan olevan kannen alla.

Tuottajan tarina varhaisperunat