Lapsiperheiden köyhyys lisääntyy Suomessa – mitä asialle voi tehdä?

Lapsiperheiden_koyhyys_2

Useampi kuin joka kymmenes suomalainen lapsi elää vähävaraisuudessa. Köyhyys johtaa eriarvoistumiseen ja hyvinvoinnin jakautumiseen. Kyseessä onkin yksi aikamme vakavimmista ongelmista, joka ei ratkea yhdessä yössä. Pienillä teoilla jokainen voi kuitenkin auttaa.

Tässä viisi syytä, miksi lapsiperheiden köyhyys on kasvussa ja miten se yhteiskunnassamme näkyy. Lue myös, miten vähävaraisia perheitä voi auttaa.

Lidl Suomi lahjoittaa tänäkin vuonna 30 000 euroa Hyvä Joulumieli -keräykseen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin Hyvä Joulumieli -keräyksellä hankitaan vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja, joille he voivat ostaa ruokaa joulupöytään. Jaettavat 70 euron ruokalahjakortit käyvät maksuvälineenä Lidlissä.

Syy 1: Lähtökohdat elämään eivät ole samat – lapsuusajan olosuhteet vaikuttavat hyvinvointiin koko elämän ajan

Vähävaraisuus antaa eriarvoiset lähtökohdat elämään, sillä etenkin lapsuusajan olosuhteet vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin koko elämän ajan.

Suomessa noin 650 000 ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella, ja heistä 150 000 on lapsia. Se on noin 14 prosenttia suomalaisista lapsista.

”Ihminen on Suomessa köyhä, jos hänellä on käytettävissä alle 60 prosenttia mediaanitulosta”, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio.

Yksinasuvalla se tarkoittaa, että elämiseen on kuukaudessa käytettävissä alle 1 230 euroa. Jos perheessä on kaksi aikuista ja kaksi lasta, raja on 2 581 euroa.

Suomessa köyhyys on yleensä suhteellista, ei absoluuttista. Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa, ettei ihmisellä ole elämiseen tarvittavia välttämättömiä asioita, kuten kotia ja ravintoa. Meillä vähävaraisellakin on yleensä katto pään päällä ja ruokaa vatsassa.

”Köyhyys on meillä ennen kaikkea sitä, ettei voi tehdä samaa kuin muut. Se on karsimista, tinkimistä ja huolta toimeentulosta”, Partio sanoo.

Syy 2: Vähävaraisuus aiheuttaa ulkopuolisuutta ja häpeää – lapset eivät uskalla enää haaveilla

”Vähävaraisuus aiheuttaa ulkopuolisuutta sekä häpeää”, sanoo köyhyystutkija Niko Eskelinen Turun yliopistosta.

Lisäksi se rajoittaa mahdollisuuksia osallistua arkielämän tapahtumiin. Pienituloisen perheen lapsi ei esimerkiksi voi osallistua syntymäpäiville, joille pitää viedä lahja. Maksulliset harrastukset jäävät välistä. Lapset elävät kulutusyhteiskunnassa ja huomaavat, kenellä on oikeat lelut ja vaatteet.

”Tämä kaikki vaikuttaa minäkuvaan ja siihen, mistä uskaltaa haaveilla. Voi tulla ajatus, että on maailma, joka on avoin muille, mutta ei minulle”, Liisa Partio sanoo.

Varhaislapsuus on tärkein aika lapsen tiedolliselle kehitykselle. Jos taloudelliset huolet kuormittavat vanhempia, heillä ei välttämättä riitä voimia kohdata kaikkia lapsen tarpeita ja toiveita.

”Lapsi huomaa sen ja alkaa varoa, ettei hän olisi vanhemmalle lisätaakaksi”, Partio sanoo.

Seurauksena voi olla masennusta, kelpaamattomuuden tunnetta ja ahdistusta myös aikuisena. Vähävaraisia lapsia kiusataan myös useammin.

Tiesitkö? Lidl on ollut mukana Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle -ohjelmassa, joka tukee syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja harrastamista – lue lisää täältä.

Syy 3: Huono-osaisuus periytyy ja on monen asian summa

”Kukaan ihminen ei valitse köyhyyttä, köyhyys ei ole köyhän syy”, Liisa Partio sanoo.

Vähävaraisuus on usein monen asian summa. Elämässä on voinut tulla vastaan vaikeita asioita: työkyvyttömyys, ero tai lapsen sairaus. Ne voivat kohdata ketä tahansa, eikä niitä voi ennustaa.

Huono- ja hyväosaisuus periytyy, varsinkin ääripäissä. Hyväosaisen perheen lapsi saa syntymälahjakseen vanhempiensa resurssit ja verkostot. Usein varakkaat vanhemmat kannustavat lastaan kouluttautumaan hyvätuloiseen ammattiin.

”Lapsuuden olosuhteet ja perhetausta vaikuttavat elämään jokaisella. Vanhempien kouluttamattomuus ja työttömyys lisäävät lapsen riskiä pudota toisen asteen koulutuksesta ja jäädä työelämän ulkopuolelle”, Eskelinen sanoo.

Moni vaatimattomissa oloissa kasvanut lapsi pärjää aikuisena hyvin, mutta eivät kaikki.

Syy 4: Kaikkein vaikeinta on yksinhuoltajilla – työpäivät ovat pitkiä, palkat huonoja ja asuminen kallista

Lähes puolessa vähävaraisista lapsiperheistä on työssäkäyvä vanhempi. Yhden vanhemman tulot eivät kuitenkaan aina riitä. Pahiten tämä näkyy yksinhuoltajilla: kahden aikuisen perheiden lapsista kahdeksan prosenttia on köyhiä, yksinhuoltajien lapsista joka neljäs.

”Vaikka pienipalkkainen tekee pitkää päivää, rahat eivät meinaa riittää, koska varsinkin pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista”, Partio sanoo.

Yksinhuoltajan voi myös olla vaikea ottaa vastaan esimerkiksi vuorotyötä, koska lapsi pitää saada hoitoon.

Syy 5: Jokaisen euron laskeminen vie voimat – terveellinen syöminen ei ole itsestäänselvyys

Suomalaisperheiden suurimmat menoerät ovat asuminen ja ruoka. Lisäksi rahaa kuluu liikkumiseen, vaatteisiin ja hygieniatuotteisiin.

”Vähävarainen voi syödä terveellisesti, mutta ihan helppoa se ei ole”, Partio sanoo.

Jos kaupassa pitää laskea jokainen euro, vihannekset ja hedelmät jäävät helposti ostamatta. Tärkeintä on saada perheen vatsa täyteen, ja halvimpia ovat usein epäterveelliset einekset. Vaikka juurekset ovat edullisia ja metsästä saisi marjoja ja sieniä, köyhällä ei välttämättä riitä energiaa monimutkaiseen ruoanlaittoon.

”Köyhyys on lamaannuttavaa, moni kuvaa sitä selviytymistaisteluksi. Ei silloin ole voimia olla kekseliäs ja tehdä perusaineksista monipuolista ja terveellistä ruokaa”, Partio sanoo.

Hän haastaisi ruokakauppoja keksimään, miten pienellä budjetilla voi valmistaa terveellistä, helppoa ruokaa. Moni perhe saa myös ruoka-apua.

”Ruokakaupat voivat tehdä yhteistyötä ruoka-aputoimijoiden kanssa, jolloin hävikkiruoka voidaan kohdistaa apua tarvitseville. Tämä ei ratkaise köyhyyttä, mutta ruoka-apu helpottaa monen haavoittuvassa asemassa olevan taloutta ja arjesta selviytymistä”, Niko Eskelinen sanoo. 

Mitä voin tehdä auttaakseni?

● Ota lapsi mukaan elämyksiin. Jos tunnet köyhästä perheestä olevan lapsen, kustanna hänet mukaan elokuviin, pizzalle tai vaikka viikonloppureissulle, joihin lapsen omalla perheellä ei välttämättä ole varaa. 

● Ole empaattinen. Kukaan ei valitse köyhyyttä. Vähävaraisuuteen on monia syitä, ja elämä voi kolhia jokaista.

● Osallistu ja vaikuta. Yhteiskunnan tasolla jokainen voi vaikuttaa osallistumalla: äänestä, tee aloitteita tai allekirjoita vetoomuksia ja lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan.

● Lahjoita Hyvä Joulumieli -keräykseen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin Hyvä Joulumieli -keräyksellä hankitaan vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja, joille he voivat ostaa ruokaa joulupöytään. Keräystavoite on kaksi miljoonaa euroa ja lahjakortti 28 000 perheelle. Hyvä Joulumieli -keräys alkaa 21.11. ja jatkuu jouluaattoon saakka. Tee lahjoitus osoitteessa hyvajoulumieli.fi

à Vähävaraisille lapsiperheille jaettavat 70 euron ruokalahjakortit käyvät maksuvälineenä Lidlissä.