Valitse lautasellesi vastuullisempaa kalaa – miksi kalan valinnalla on väliä?

Ilmassa kalastus

Valitse lautasellesi vastuullisempaa kalaa – miksi kalan valinnalla on väliä?

Kalan syöminen voi olla ympäristöteko, kunhan valitsee eväkkäänsä oikein. Kalan hiilijalanjälki on jo luonnollisesti pienempi kuin lihan, ja lisäksi sertifikaatit kertovat, että kalastus ja kasvatus ovat kestävällä pohjalla. Lue neljä syytä, miksi sillä on väliä, mitä kalaa arjessaan syö.

Syy 1: Kalan hiilijalanjälki on noin kolmannes lihaan verrattuna

Jos vaihtaa lihan kalaan, tulee ensinnäkin tehneeksi ilmastoteon.
 

”Kalan hiilijalanjälki on noin kolmannes lihaan verrattuna”, kalasta ja kalastuksesta vastaava suojeluasiantuntija Perttu Tamminen WWF:ltä sanoo.
 

Lihan vaihtaminen vastuulliseen kalaan tukee myös luonnon monimuotoisuutta. Tuotantoeläimet vievät nimittäin paljon maapinta-alaa: metsiä raivataan laitumiksi ja pelloiksi, joilla tuotetaan rehua. Iso osa maailman soijasta ei esimerkiksi mene ihmisravinnoksi, vaan karjan ruokkimiseen.
 

Metsien ja muiden luonnonympäristöjen hävittäminen köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta. Maailmassa on meneillään ennennäkemätön sukupuuttoaalto, joka johtuu pitkälti maataloudesta. Eliölajien katoaminen vaikuttaa koko ekosysteemiin, mikä voi olla katastrofaalista myös ihmiselle.
 

Luonnonkala elää vesistöissä eikä maalla, joten laitumia ei tarvita. Kalankasvatuslaitoksetkin vievät hyvin vähän tilaa.
 

Lisäksi kalanrehun tuotanto kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin esimerkiksi naudanrehun, sillä kala tarvitsee kasvaakseen huomattavasti vähemmän ravintoa. Kalan rehukerroin on noin yksi, mikä tarkoittaa, että kala tarvitsee kilon rehua kasvaakseen kilon. Naudan rehukerroin on viisi. Jotta nauta kasvaisi kilon, se tarvitsee siis viisi kiloa rehua.
 

”Pitää kuitenkin todeta, että maailmassa on paljon ylikalastettuja kalakantoja”, Tamminen sanoo.
 

Eikä ylikalastettujen kalakantojen syöminen tietenkään ole ekoteko. Kalan valinnalla on väliä.

Syy 2: Kalastuksesta on ympäristölle myös hyötyä

Kalasta on moneksi. On kestävistä kannoista vastuullisin menetelmin pyydettyä kalaa, jota voi syödä hyvällä omallatunnolla. Esimerkiksi suomalaista silakkaa syömällä tulee samalla puhdistaneeksi Itämerta ravinteista, sillä niitä nousee silakan mukana merestä kunnon lasti.
 

”Mikään muu toimiala ei poista Itämerestä yhtä paljon ravinteita kuin kalastus. Ravinteiden poistuminen vähentää rehevöitymistä.”
 

Rehevöityminen taas näkyy sinilevänä, sameana vetenä ja limaisina rantoina.
 

Silakan lisäksi lautaselle kannattaa valita muitakin kotimaisia luonnonkaloja: särkeä, muikkua, ahventa ja haukea. Niiden kannat ovat kestävällä pohjalla ja kalastus vastuullista.
 

Kestävästi pyydettyjen kalakantojen lisäksi kalatiskiltä voi kuitenkin löytyä ryöstökalastettuja lajeja, jotka ovat sukupuuton partaalla ja joiden pyynnissä haravoidaan merenpohja tyhjäksi. Valtamerillä kalojen lisäksi sivusaaliiksi voivat joutua niin delfiinit, kilpikonnat kuin merilinnut.
 

”Tuontikalan osuus Suomessa syötävästä kalasta on nyt 80 prosenttia. Sen soisin muuttuvan.”
 

Vaikka kotimainen kala on usein paras valinta, myös Suomessa on uhanalaisia vaelluskaloja. Kestävästi pyydetty tuontikala onkin parempi valinta kuin Suomesta pyydetty meritaimen. Tonnikalakin voi olla vastuullisesti pyydettyä.

Syy 3: Kotimainen kirjolohi on ympäristöystävällisempi valinta kuin Norjan lohi

Lohikalat ovat eittämättä suomalaisten suosikkeja, mutta niissä on eroja. On eri asia valita suomalaista viljeltyä kirjolohta kuin Norjassa kasvatettua merilohta. Suomalaisen kirjolohen ympäristökuorma on selvästi Norjan lohta pienempi, sillä kasvatus- ja ympäristöolosuhteet ovat erilaiset.
 

Norjassa kasvatuslaitoksista karkaa kaloja, jotka lisääntyvät vesistöissä ja risteytyvät luonnonkalojen kanssa. Näin ne heikentävät luonnonlohien geeniperimää. Suomessa kirjolohien karkaaminen ei ole ongelma, sillä ne eivät pysty lisääntymään kylmissä vesissämme.
 

”Kasvatetut kalat levittävät myös tauteja ja loisia. Suomessa näitä ongelmia ei ole, ja kalojen lääkintä on harkittua ja valvottua.”
 

Suomalaisen kirjolohen kasvatuksesta syntyvä ravinnekuormitus on myös pienentynyt valtavasti sitten 1980–90-lukujen.
 

”Suurin kehitys on tapahtunut rehun koostumuksessa ja ruokintatekniikassa. Kaloja ruokitaan vain tarpeeseen, rehua ei mene enää hukkaan ja sillä on aiempaa pienemmät ympäristövaikutukset.”
 

Suomalaista kasvatettua kalaa voidaankin syöttää Itämeri-rehulla, joka sisältää Itämerestä kestävästi pyydettyä kalaa, kuten silakkaa. Suomalainen kasvatettu kirjolohi on WWF:n suosittelema kalalaji.

Syy 4: Sertifioitua kalaa ostamalla tuet vastuullisempaa kalataloutta

Moni pakattu kala on nykyään sertifioitu. Mitä sertifikaatti takaa?
 

”Sertifikaatti tarkastelee kalaa kokonaisvaltaisesti. Se kertoo, että kala on kalastettu kestävästä kannasta vastuullisella pyyntimenetelmällä eikä kalastuksesta ole koitunut haittaa muulle meriluonnolle.”
 

Kasvatetulle- ja luonnonkalalle on omat sertifikaattinsa. ASC eli Aquaculture Stewardship Council sertifioi kasvatettuja kaloja. Sen kertoo, että kala on kasvatettu ympäristöystävällisesti. MSC eli Marine Stewardship Council taas valvoo luonnonkalojen kalastusta. Kun se löytyy paketista, kalan ei pitäisi olla ylikalastettua tai vastuuttomasti pyydettyä.
 

”MSC-sertifikaattikaan ei ole WWF:n näkemyksen mukaan täydellinen vastuullisuuden mittari. Sertifikaatteja vertailevat arvioinnit ovat kuitenkin osoittaneet sen olevan toistaiseksi luotettavin ympäristömerkki. Kotimainen kestävästi pyydetty kala on aina varmin vaihtoehto.”

Vastuullinen valikoimamme

  • Suosimme valikoimassamme kotimaista kirjolohta, sesongin kestävästi kalastettuja lähivesikaloja ja sertifioituja kaloja.
  • Kaikki omien merkkiemme kalajalosteet ja tuoreet kalatuotteet on kalastettu tai kasvatettu kestävästi eli niillä on MSC- tai ASC-sertifikaatti tai ne ovat kotimaisia. Kaikki omien merkkiemme kalapakasteet ovat jo vuodesta 2014 olleet MSC- tai ASC-sertifioituja.
  • Lidlin kalamerkkejä ovat esimerkiksi Isokari, Ocean Sea ja Nautica.
     

Kiinnostuitko Lidlin vastuullisuustyöstä? Lue lisää täältä

Kalaopas auttaa kuluttajaa

Kuluttajan voi olla haastavaa saada selville, miten mikäkin kalatiskin kala on pyydetty ja onko se peräisin kestävistä kannoista. Silloin kannattaa ottaa avuksi WWF:n Kalaopas, jossa kalat on luokiteltu suositeltaviin ja vältettäviin. Opas huomioi myös kalan pyyntimenetelmän, jonka täytyy olla valvottu ja kohdennettu siihen lajiin, jota halutaan kalastaa.
 

WWF:n Kalaoppaan löydät täältä: wwf.fi/kalaopas