Eikö treeni enää maistu? Näillä keinoilla palautat liikunnan ilon

Sanna Mämmi

Eikö treeni enää maistu? Näillä keinoilla palautat liikunnan ilon

Kun liikunnasta tulee pakkopullaa, on aika pysähtyä pohtimaan omaa hyvinvointia. Anna mielesi kertoa, mitä kehosi kaipaa. Sanna Mämmi on elämäntaidon mentori ja Lidlin viestintäasiantuntija. Lue Sannan vinkit siihen, kuinka rakentaa kestävä ja tasapainoinen suhde liikkumiseen.

Liikunnan pitäisi olla hauskaa ja auttaa jaksamaan, siitä tulisi saada potkua arkeen. Joskus liikunnasta menee kuitenkin ilo ja se alkaa tuntua tahmealta suorittamiselta. Mikä on vialla, kun treeni ei enää maistu?

Tavallisin syy innon lopahtamiseen on pelko. Kokemuksesta tunnistan sen itsekin, pelon lihomisesta tai kunnon heikentymisestä, jos jättää harjoituskertoja väliin. Silloin liikunnasta tulee mittaamista ja itsensä ruoskimista.

Olen elänyt aina hyvin liikunnallista elämää, ja usein liikunta on myös mennyt suorittamiseksi. Spinning-tunneilla aloin puskea polkimia sellaisella väkipakolla, että stressasin iltapäivän tuntia jo paljon ennen sen alkamista. Body pumpiin menin hammasta purren, vaikka olen inhonnut lajia aina. Miksi?

Siksi, että pelkäsin kuntoni rapistuvan, jos en jatkuvasti treenaa. Piti saada lihasta, kasvattaa kuntoa, näyttää hyvältä, pitää peppu pinkeänä. Mittasin liikuntasuorituksia erilaisilla sovelluksilla ja huolehdin, että liikuntasuoritukset oli merkattu tarkasti kalenteriin.

Kesti jonkin aikaa ymmärtää, ettei suhteeni liikuntaan edesauttanut hyvinvointiani ja kuntoni ylläpitämistä. Tajusin sen vasta kun oli pakko luovuttaa. Uupumisen myötä onnistuin pääsemään irti väkisin suorittamisesta ja löytämään itselleni sopivan tavan liikkua.

Kestävä suhde liikuntaan syntyy itseä kuuntelemalla

Aina ei tarvitse kuitenkaan ajaa seinää päin ennen kuin ymmärtää jarruttaa.

Suhteen liikuntaan voi rakentaa kestävämmäksi kuuntelemalla oman kehonsa viestejä. Jos liikunta lisää stressiä tai tuntuu ilottomalta rutiinilta, on hyvä pysähtyä ja kysyä: miksi kiusaan itseäni jatkuvasti?

Tasapainoinen liikunnallinen elämäntapa lähtee liikkeelle siitä, että valitsee lajeja, joista aidosti pitää. Sitäkin tärkeämpää on opetella nauttimaan levosta ja pelkästä olemisesta. Kovan puskemisen vastapainoksi keholle on annettava lupa rauhoittua ja palautua. Kunto nousee levossa, ja liikunnasta nauttiessa paino putoaa kuin itsestään.

Kuten elämässä yleensäkin, välillä on hellitettävä, jotta jaksaa taas. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on paitsi tasapainosta myös itsensä kokonaisvaltaisesta rakastamisesta. Siitä, että jatkuvan piiskaamisen sijaan sallii itselleen lempeitä rauhoittumisen hetkiä.

Suorittamisesta hellittäminen on kuin antaisi pieniä lomahetkiä omalle mielelle – ja loman jälkeen arjesta nauttii aina uusin silmin.

Palauta liikunnan ilo keventämällä treeniohjelmaa – keskity näihin kahteen asiaan


1. Tasapainota hermosto

Joskus vähemmän voi olla enemmän. Jos liikunta tuntuu rehkimiseltä, vaihda rohkeasti lempeämpään lajiin, edes hetkellisesti. Näin pääset kokeilemaan, miltä rauhallisempi harjoittelu tuntuu.

Voit myös muuttaa treenirytmiäsi tai testata kovemman treenin rinnalla jotakin rauhoittavampaa lajia. Rehki yhtenä, liiku rauhallisesti toisena ja lepää kolmantena päivänä. Näin myös hermostosi pysyy tasapainossa.

Suorittaessa sympaattinen hermosto on käynnissä, mutta tasapainon kannalta on tärkeää aktivoida myös parasympaattista hermostoa, joka auttaa meitä rauhoittumaan. Hyvän olon kannalta on pyrittävä ylläpitämään näiden kahden välinen tasapaino.
 

2. Tule tietoiseksi mielestäsi

Pidä parin päivän treenitauko ja anna kehollesi aikaa lomailla. Näin mielesi saa tilaisuuden tunnustella tilannetta ja kertoa oman mielipiteensä treenaamisesta. Tuleeko tauosta syyllinen olo vai onko olo rauhoittunut?

On hyvä myös huomata, että tauon jälkeen treeni kulkee sujuvammin, kun kehossa on enemmän virtaa. Muutaman päivän tauon jälkeen mielikin on innokkaampi liikkumaan, eikä treeni tunnu pakonomaiselta.

Lue myös Sannan vinkit, kuinka teet pienillä keinoilla arkiaamuista mukavampia ja stressittömämpiä.